Nyt on aktivisteilla kovat piipussa!

Täällä julkaistiin tehtaan uusi ostajaehdokas marraskuun alussa (Trafigura, joka omistaa 30% Terrafamesta on yksi ostajakonsortion jäsen) ja tehtaan omistus siirtyisi nyt yli 50%:sti paikalliseen omistukseen. Henkilökunta omistaisi 23% ja paikalliset tahot korottaisivat omia osuuksiaan. Tämä ei kuitenkaan tunnu olevan oikeaa paikallista omistusta, vaan USTKE (Usine du Sud= Usine Pays) haluaa edelleen, että tehtaan saa Sofinor-Korean Zinc. Taho, joka ei edelleenkään ole tehnyt tarjousta, on todettu moneen kertaan kykenemättömäksi ostajaksi ja jolla ei ole rahaa. Taho, joka ei myöskään suostu antamaan virallista lausuntoa em. asioista, vaan tukee näitä aktivisteja, koska halunnee saada kilpailijan pois markkoinoilta.

Ei kelpaa enää neuvottelut Valen kanssa, pitää päästä isompiin pöytiin.

Viime viikko oli jo vähän hankala, koska lauttaa blokattiin ja alukseen pääsi vasta, kun poliisit tulivat paikalle purkamaan sulkuja. Torstaina tunnelma kiristyi, paikalla oli 14 aktivistia ja 300 Valen työntekijää ja syntyi pientä huutelua puolin ja toisin. Perjantaina satamassa tuli sitten jo tappeluita ja siellä tarvittiin poliisien lisäksi santarmeja. Laivan portaat oli revitty irti ja heitetty mereen sekä tehty muutakin ilkivaltaa. Me olimme onneksi lomalla ja todella upealla venereissulla (siitä tulee oma postauksensa), joten mies välttyi kärhämiltä. Perjantaina oli taas joku yleislakko, joka oli toisen tahon järjestämä eikä liittynyt suoraan tähän tehdasasiaan. Eipä se kauheasti näkynyt eli epäilen, etteivät taaskaan saaneet masinoitua mitään isoa lakkoa.

Viikonloppuna tuli sitten Valelta päätös, että turvallisuussyistä koko tehtaan porukka siirtyy 4-4-vuoroon eli neljä päivää putkeen tehtaalla ja neljä vapaalla. Silloin lautan ei tarvitse kulkea kuin vaihtopäivinä. Viikonloppuna USTKE ja Ican (Instance coutumière autochtone de négociation) ilmoittivat, että alkavat koventaa toimenpiteitä. Kävin viime viikolla Valen pääkonttorilla ja sinne oli ilmestynyt kaapin kokoisia vartijoita ja tunnelma oli todella kireä. Pääjohtaja on uhattu tappaa ja muutenkin tämä alkaa lähteä ihan lapasista eli muuttua vaaralliseksi. Näin yhden kommentin, jossa yksi kanak kirjoitti, että pääjohtajaa pitää vähän ”käsitellä”, jollei hän ala kuunnella heitä ja tehdä niin kuin he haluavat. Oli vielä yksi tehtaan työntekijä omalla naamallaan. Tämä on yksi asia, mihin mun järkeni ei riitä. Mistä on syntynyt se käsitys tai olotila, että täällä tehdään, kuten he sanovat tai muuten…….

Nouméa on saarrettu.

Tänään eli maanantaiaamuna koko Nouméa on blokattu. Kukaan ei siis päässyt aamulla töihin, ellet asu samalla paikkakunnalla, kuin missä työpaikkasi on. Todella paljon porukkaa käy Nouméassa töissä Dumbéasta, Paitasta ja Mont Doresta eli ruuhkat olivat moottoriteillä ihan tolkuttomat, kun ihmiset ovat lähteneet normaalisti aamulla töihin. Nyt yhdeksän jälkeen santarmit ovat saaneet teitä auki eli tänne pitäisi päästä ainakin joitain reittejä pitkin.

Nämä osaa tiesulut. Niin usein niitä täällä on.

Valella esimerkiksi on päätös siitä, että jos et pääse tällaisesta syystä töihin, etkä voi tehdä etätöitä, niin joko pidät lomapäivän tai palkattoman vapaapäivän. Ei ihme, että työntekijöillä alkaa olla mitta täynnä blokkaajia kohtaan ja tulee vähän kärhämää. Sen lisäksi, että Nouméa on blokissa, on tehtaan sulkuja vahvistettu ja vaarana on, että pitää alkaa ajaa tuotantoa ja laitoksia alas. Kuulin myös, että Nouméan satama on blokattu eli konttilaivat eivät tule eikä mene. Jos tämä siis pitkään jatkuisi, niin kaupoista alkaa tavarat loppua. Eikä lentokentältä saada mitään tavaroita tänne Nouméaan, kun tiet on kiinni.

Neuvotteluita ei suostuta enää käymään Valen kanssa, vaan valtiolta pitää saada joku keskusteluun. En edelleenkään ymmärrä, miten Ranskan valtio voisi puuttua yksityisen yrityksen myyntiprosessiin. Varsinkaan nyt, kun omistuksesta tosiaan yli puolet olisi paikallista omistusta, mikä on ollut aktivistien ajama juttu. Mutta väärin toteutettu, kun ei ole tehty niin kuin he haluavat. Ranskan valtion edustaja on myös lehdessä sanonut, että Sofinor/KZ ei ole edes jättänyt tarjousta eikä ole validi ostajaehdokas.

Olen kuullut monelta taholta ja lukenut kommenteista, että Sofinor/KZ maksaisi kanakeille tästä blokkaamisesta sekä muusta häirinnästä. Ja olisi myös luvannut hyvät rahat ja työpaikat, jos asiat menisivät heidän mielensä mukaan. Mutta järkikin sen sanoo, että niin ei tule tapahtumaan, Valen ei tarvitse tätä kenellekään myydä, vaan Vale lopettaa koko tehtaan ja sanoo heipat kaikille ennen kuin antaa sen heille ilmaiseksi.

Mihin tämä tästä vielä meneekään?

Joulukuun 4. päivä allekirjoitetaan lopullinen sopimus. Tämä luultavasti pahenee siihen saakka ja kuka tietää, mitä sen jälkeen sitten vielä tapahtuu. Täällä on aseitakin vaikka kuinka paljon noissa tribuissa (ja valkoisilla, koska metsästys on suosittu harrastus). Ostin itselleni juuri poliisien käyttämän teleskooppipampun (kamalan pelottava kapine) ja pippurisuihketta, koska yksi dobermanni hyökkäsi meidän koiran kimppuun ja sekä minulle että meidän koiralle tuli vähän naarmuja. Sen jälkeen oli melkein yksi toinen koiratappelu, koska minä olen nyt niin hermona kaikista vapaina juoksevista koirista, joten oli pakko ostaa kättä pidempää. Ehkä niitä saattaa tarvita jossain vaiheessa muutenkin, kuin koirien varalta.

Koiran vapaana pitäminen on iso ongelma täällä. Sanoivat tuolla army-tarvikekaupassa, että joka päivä joku ostaa jotain suojatakseen itseään ja omaa koiraansa vapaana juoksevilta koirilta. Tuon dobermannin omistaja seisoi vieressä katsomassa, kun koirat tappelivat eikä tehnyt mitään. Itse oli sitten pakko mennä väliin, koska ei meidän koira taida isolle dobberille pärjätä. Olen nähnyt kyseisen herran aikaisemminkin ja pyytänyt pitämään koirat kaukana meistä, mutta ei hän viitsi. Yksi ihminen sanoi minulle, että hänen koiransa ei vaan tykkää olla hihnassa. No ei tykkää minunkaan, mutta se kuuluu pitää hihnassa, kun kuljetaan ihmisten joukossa.

Tähän väliin koirakuva laskemaan verenpainetta.

Draamaa piisaa 🐕🐓

Alkaa olla itsellä ihan mitta täynnä sekä noiden koirien että noiden militanttikanakien vuoksi. Paljon on työtekijät kommentoineet netissä ja facessa, että voisitteko antaa meidän tehdä töitä, meillä on perheet elätettävänä. Mutta ei kiinnosta kuin pienen porukan (tämä Usine Sud= Usine Pays ei todellakaan tunnu olevan mitenkään kaikkien kanakien tavoite, marsseille on rahdattu ihmisiä idän ja pohjoisen tribuista) edun tavoittelu. Kuten jossain aikaisemmasa postauksessani sanoin, niin hiukan liikaa ovat saaneet tehdä kaikkea Matignonin ja Nouméan sopimusten ja YK:n suojissa, alkuperäisväestön etua suojellaan kuitenkin todella paljon. Eikä se ole huono asia, mutta tätä en nyt näe samanlaisena alkuperäisväestön asiana, kuin esim. maanomistusta, äänestysoikeuksia, paikkoja hallinnossa ja yleisesti tasa-arvoisia oikeuksia elää kuten ranskalaiset.

Vielä muuten sekin huomio, että ei ole helppoa nyt näillä valkoisilla paikallisilla eli caldocheilla ja broussardeilla, jotka ovat kuudennen tai seitsemännen polven kaledonialaisia. Kanakit ajavat minusta itsenäistymistä niin, että tämä kuuluu vain heille, joten jos täältä muutaman vuoden päästä joutuisivat kaikki valkoiset lähtemään pois, olisi se aikamoinen isku valkoisille paikallisille. Jos sukusi on asunut samassa paikassa 1850-luvulta saakka, niin et ole todellakaan ranskalainen siinä mielessä, että tuosta vaan voisit muuttaa Ranskaan täältä maanpakoon. Asuntojen hinnat ovat laskeneet ja joka paikassa on todella paljon hiljaisempaa eli luulen monen ranskalaisen eli métron jo lähteneen pois, mikäli se vain on mahdollista.

Sellaista draamaa täällä. Nyt mies on kotona ja sotkee minun hyvin tarkat rutiinini. Aamulla oli muutenkin hiukan säpinää. Kun lähdin koiran kanssa ulos, niin huomattiin, että viereisen talon pienempi koira oli päässyt kanatarhaan ja kana melkein kuoli siinä ”leikissä”. Onneksi koira on kiltti kuin mikä, joten sain sen tulemaan luokse ja sidottua aitaan siksi aikaa, kunnes keksittiin ratkaisu saada se pois sieltä. Eli naapuri tuli meille tikkaiden kanssa ja tehtiin opération sauver le poulet 🐓…… Kana ei onneksi kuollut vaikka vähän pahalta aluksi näytti. Kanan omistaja heräsi vasta, kun oli saatu koko härdelli loppumaan. Tosin viereisen talon rouva sanoi miehelleni, että kana herätti heidät neljältä tänä aamuna. Eli siinä on vastaus siihen kysymykseen, miten ihmeessä koira pääsi kanatarhaan 😉. Me tulimme keskeyttämään hyvin etenevän operaation…..

Hän selvisi aamudraamasta ja pitää meteliä entiseen malliin.

Liian monta kokkia edelleen Vale-sopassa

Muutama päivä enää aikaa Valen päätökseen siitä aletaanko ajaa tehdasta alas vai saadaanko ostajan kanssa joku sopimus aikaiseksi. Merentakaisten alueiden ministeri Ranskasta on täällä vielä tämän viikon, hän yrittää saada kanakien kanssa aikaan jotain päätöstä Nouméan sopimuksen purkamisesta ja seuraavasta referendumista. Mutta hän lienee mukana kaikissa mahdollisissa neuvotteluissa myös etelän tehtaaseen liittyen. Nyt ostajana olisi Trafigura (Terrafamen osaomistaja) ja muutamia muita yrityksiä.

Täällä on hiukan samanlaista huutelua ilmassa (ja minulle on kommentoitu suoraan myös), kuin Suomessa paperitehtaan alasajoon liittyen eli yrityksen pitäisi kantaa yhteiskuntavastuunsa ja jäädä tänne, koska tämä paikka romahtaa, jos Vale lähtee. Olen vastannut kyselijöille, että kuinka kauan firman pitää kantaa tällaista vastuuta. Tehdas on ollut toiminnassa kymmenen vuotta ja tuottanut koko ajan muutamia viimeisiä kuukausia lukuunottamatta tappiota (heti kääntyi suunta, kun mies tuli tänne töihin 😉😉😉). Palkat, CAFAT, ns. ”suojelurahat” kanakeille ja ostopalvelut jne. on kuitenkin maksettu koko ajan eli rahaa on virrannut. Verojen ja kulutuksen kautta se on hyödyttänyt paljon laajempaa porukkaa, kuin vain työntekijöitä. Ja jos yritys jo vuosi sitten ilmoitti, että etsivät ostajaa ja tekevät exitin, niin miten se tässä viimeisillä hetkillä vasta menee jakeluun.

Kanakien aktivistiporukka vaatii edelleen, että tehdas myydään (käytännössä annetaan, koska ehdokas ei ole halukas maksamaan mitään, eivät kyllä ole tehneet tarjoustakaan) Sofinor-Korean Zinc -konsortiolle. Koska tämän ”ehdokkaan” on nyt hylännyt sekä paikallinen Vale NC että emoyhtiö Vale Kanada on ultimatumit lähetetty nyt Vale Riolle eli pääkonttoriin Brasiliaan. Tavallaan ihailen tätä asennetta, että täältä pieni porukka kanakeja voi sanella ehtoja maailman suurimmalle nikkelin tuottajalle ja maailman kolmanneksi suurimmalle kaivosyhtiölle. Ollaan ilmeisesti edelleen siinä uskossa, että tämä on maailman houkuttelevin kohde eikä muualla ole nikkeliä. Viime perjantaina oli mielenosoitus taas tehtaan ulkopuolella ja vaatimuskirje luovutettiin varajohtajalle. CEO:n ja kanakien yhdistysten välit ovat ilmeisesti täysin poikki, koska herra Beurrier ilmoitti tovi sitten, että kaikenlaisen suojelurahatyyppisen maksaminen on nyt seis. Lähinnä siis on varmaan maksettu, että saadaan tiesulut sun muut aina auki.

Vaatimuslistaan sisältyi mm. seuraavat kohdat, koska he ”uskovat, että Sofinor/Korean Zincin tarjous olisi paras sekä ympäristönäkökulmista mutta myös työllisyyden ja alihankkijoiden kannalta”: Valen pitää nyt tehdä seuraavat asiat eli Vale Rion pitää tavata Korean Zincin edustajat ja aloittaa neuvottelu konsortion kanssa; Vale Rion pitää kantaa vastuu, toimia eettisesti ja läpinäkyvästi; Ranskan hallituksen ja kaikkien Uuden-Kaledonian instituutioiden ja yhteisöjen pitää kannattaa ”usine du sud = usine pays”-ajatusta. Ja nykyisestä ostajaehdokkaasta Trafigurasta kumppaneineen pitää luopua. Silviisiin.

Tämän lisäksi he ehdottavat perjantaille laajaa yleislakkoa, ”jonka aloitusaika tiedetään, mutta päättymisaikaa ei” ja ”he näyttävät Valelle, että voivat seisauttaa koko tehtaan”. Tämä on oikeastaan juuri sitä, mitä taas kaivataan, kun paikalla on ostajaehdokas. Huokaus. Eihän tässä mitään uutta ole, tämä on yksi syy Valen ongelmiin täällä. Vaikka tänään tuli positiivisiakin uutisia eli miten tehtaan omistajuus jatkossa jaettaisiin (Trafigura 25%), niin ymmärrän kyllä hyvin jos tämäkin ehdokas lähtee lipettiin. Osa omistuksesta olisi henkilöstörahastolla, johon kaikki ovat jo sitoutuneet ja osa omistuksesta ilmeisesti ainakin Province Sudilla eli tällä eteläisellä ”maakunnalla”.

Tavallaan hyvin järkyttävää tämä tilanne, koska tehdas on suhteellisen uusi, nikkeliä on runsaasti ja sillä olisi kysyntää jatkuvasti enemmän sähköautojen akkujen myötä. Mutta kertaakaan täällä ei tosiaan ole päästy tavoitteisiin ja tappioiden määrää voin vain arvailla. Rakentaminen plus kymmenen vuoden tappiollinen toiminta siihen päälle. Miljardeja. Jos olisi ollut joku pienempi firma kyseessä, niin olisi varmaan tullut jo konkurssi. Valella on ollut laittaa rahaa tänne. Ai niin, nyt täällä kuului huutelua myös siitä, että jos Vale NC loppuu, niin sen pitää maksaa sitten kaikki maksamatta (?) jääneet verot. Lehdessä kun oli juttua, ettei Vale ole maksanut veroja, koska ei ole tehty sitä voittoakaan kertaakaan.

Hiukan täkäläisten puolesta harmittaa tämä kiihkoilu myös siksi, että Vale ja Tesla tekivät ison sopimuksen nikkelin tuottamisesta Teslan akkutehtaille. Koska tämä homma täällä ei toimi, niin Teslaa varten rakennetaan Kanadaan uusi tehdas ja sinne tulee 400 uutta työpaikkaa. Aikamoinen menetys taas tälle paikalle, mutta koska Valella tosiaan tuntuu olevan mitta täysi ja haluavat pois täältä, niin näin se sitten menee. Ja olisi tietysti ikävä tehdä Teslan kanssa iso sopimus ja todeta sitten koko ajan, että emme pystykään toimittamaan tarpeeksi tavaraa, koska täällä lakkoillaan jne. En muuten tiedä onko tämä hitaus tuolla tehtaalla brasilialaista, ranskalaista vai paikallista perua, mutta jos joku hajoaa, niin menee viikkoja, että se saadaan korjattua. Mies aina vertailee, että sama tehdas Suomessa, ja jos joku hajoaa, se on viimeistään 2 päivän kuluttua kunnossa. Täällä kaksi viikkoakaan ei riitä, voi mennä jopa seitsemän viikkoa ja sillä aikaa tuotanto toimii vajaateholla. Kyllä suomalaisella superrauhallisella insinöörilläkin alkaa mennä järki ja hermot.

Osa ihmisistä luottaa, että joku (valtio) tulee ja pelastaa tilanteen. Osa ihmisistä toivoo, että Vale lähtisi (tai ainakin olisi muka lähtevinään 😄), jotta tulisi kunnon slap in the face ja tietty porukka heräisi todellisuuteen. Ja suurin osa on varmaan ihan kypsä tähän jatkuvaan pienen porukan möyhäämiseen (siinäpä on ihana suomalainen sana, johon yhdenkään paikallisen suu ei taivu 💪🏼) . Itsellä aivot on ihan ylikuumentuneet, kun yritän taas järkeillä niin paljon, että miten joku voi ajatella noin kuin ajattelee ja toimia noin kuin toimii. Minulle on sanottu, että älä yritä, casse pas la tete ja ei kukaan niitä ymmärrä.

Kyl taas kaikki tarttis ite tehdä, että hommat toimis 😁

Jättiläisellä tuli mitta täyteen!

Brasilialainen jätti eli miehen työnantaja tipautti viime viikolla kunnon pommin kaikelle kansalle. Tehdas saatetaan sulkea. Kaikki, jotka tietää jotain kaivosalan tehtaista, tietävät, että se päätös on massiivinen ja vaatii rahaa ajaa tehdas alas. Nyt kyseessä on vielä suhteellisen uusi eli kymmenen vuotta vanha tehdas, joten uutinen on siinäkin suhteessa todellinen pommi.

Viikon pääuutinen

Taustalla on myyntiprosessi (siis tämän Uuden-Kaledonian tytäryhtiön), joka lähti käyntiin sen jälkeen kun mies oli allekirjoittanut sopimuksen. Meitä infottiin tästä hyvissä ajoin ja mies olis varmaan voinut sopimuksestaan tämän vuoksi irtautuakin. Päätimme kuitenkin lähteä, koska ajatuksena oli, että myyntiprosessi sujuu kuten yleensäkin näissä tapauksissa – eli hyvin – ja työvaatteissa vaihtuu vain nimi. Potentiaalisia ostajia oli useampia, yhden kanssa aloitettiin keväällä tiiviimpi neuvottelu ja homman piti olla nyt paketissa. Mutta eipä ollutkaan, kun yksityisten yritysten kauppaan sotkettiin politiikka JA tämä itsenäistymisprosessi.

Australialainen ostaja vetäytyi kaupasta

Kuppi meni vihdoin nurin.

Ymmärrän ostajan investorien perääntymisen, koska kanakit järjestivät täällä parhaan esityksen siitä, kuinka vaikea täällä on yritystä pyörittää. Tiesulut, lautan blokkaaminen, työntekijöiden töihin pääsyn estäminen yms. toimet ovat ihan arkipäivää, mutta sen päälle kanakit sulkivat myös kaivoksen (omansa siis, kaikki kaivokset ja kuljetusfirmat ovat kanakien) eli raaka-aineen saanti loppui siihen. Sitten alettiin järjestää isoja mielenosoituksia tätä ostajaa vastaan ja lopputulos oli tämä. Ostaja vetäytyi ja firma ilmoitti, että tämä oli tässä! Jos ei mitään ihmettä tapahdu, niin vuoden alusta aletaan laittaa pillejä pussiin. Mitta tuli täyteen. Firma on vuosien aikana menettänyt aika paljon rahaa näiden lakkojen, mielenosoitusten ja tiesulkujen yms. vuoksi. Ja ilmeisesti he ovat myös maksaneet välillä, jotta tiesulut saataisiin nopeammin auki. Ilmoittivat vähän aikaa sitten, että se on loppu nyt, rahahana meni kiinni.

Taustalla on se, että kanakit haluaisivat myös tästä etelän tehtaasta ”oman”, ”jotta valtavat rikkaudet tulisivat kansalle eikä monikansalliselle jätille”. Tavallaan ymmärrän ajatuksen, mutta koska täällä ei ole osaamista eikä niitä valtavia rahamääriä, mitä tehtaan jokapäiväinen pyörittäminen vaatii (plus palkat), niin hankala on tähän ajatukseen yhtyä. JA tehdas pitäisi saada ilmaiseksi. Mielenosoituksia oli siis siksi, että firma ei suostunut tehdasta ilmaiseksi heitä edustavalle konsortiolle antamaan, vaan olisi myynyt sen yhtiölle, joka maksaisi siitä jotain. Onhan se aika omituista käytöstä tietysti. Nyt lehdissä on ollut jo rivien välistä luettavissa se syy, miksi tämä konsortio ei ole ollut varteenotettava vaihtoehto (ei rahaa), mutta koska nämä tällaiset ovat yritysten välisiä salaisuuksia, ei niistä ole voinut -eikä vieläkään voi- kovin avoimesti kertoa. Mutta myyjä on tarkistanut kaikkien ostajaehdokkaiden kyvyn hoitaa tehtaan pyörittämisen. Kanakien aktivistit juhlivat nyt suurta voittoa tästä casesta, mutta jos huonosti käy, niin tulevina vuosina on juhlat vähissä.

le scénario catastrophe
Voitto on heidän! Otsikko kertoo valitettavasti totuuden.

Katastrofi taloudelle

Jos tehdasalue ajetaan alas, tänne jää valtava ”luuranko”, joka vaatii jatkuvia ympäristötoimia ja jota ei esimerkiksi puolen vuoden jälkeen enää käynnistetä uudelleen. Uudelleenkäynnistys vaikka kuukaudenkin jälkeen vaatii aikamoisen määrän massia ja siinä vaiheessa kaikki expat-työntekijät ovat jo kaikonneet eli osaajia ei löydy. Yrityksella on omalla palkkalistalla 1300 työntekijää ja palkkoja maksetaan yli 67 miljoonaa euroa. Joka siis näkyy suoraan ostovoimassa (tähän pitää huomauttaa, että jo se, että täältä on lähtenyt rakennusajan porukkaa, projektiporukkaa yms. pois viime vuosien aikana on vaikuttanut esim. keskustan liiketilojen tyhjenemiseen). Alihankkijat työllistävät saman 1300 ihmistä. Sen lisäksi arvioidaan, että kokonaistyöllisyysvaikutus on noin 5000 ihmistä. Firma maksaa kokonaisuudessaan suoria ja välillisiä palkkoja noin 419 miljoonaa euroa vuosittain, saman verran kuin koko tämän Province Sudin budjetti on. Ottaen huomioon tämän ”maan” koon, niin puhutaan järisyttävästä merkityksestä taloudelle.

Vielä kun otetaan huomioon noiden 5000 ihmisen perheet, niin ihmismäärä, johon tämä vaikuttaa on valtava tässä noin 270.000 asukkaan paikassa. Ja jos tehdas suljetaan, paikallinen sote-järjestelmä CAFAT, jonka ansiosta täällä on aivan huippu ilmainen terveydenhuolto (täällä on yksityisiä lääkäriasemia pilvin pimein, sinne vaan ja kaikki kustannukset maksetaan jälkikäteen), tulee olemaan vaikeuksissa. Firma on maksanut 22,6 miljoonaa euroa vuosittain CAFATiin.

Tässä tulee mieleen kaikki ne mainoslauseet Suomesta, joita hioimme silloin kun tein vielä kv-investointien houkuttelua ja relocation-palveluita ja jotka Suomen osalta pitävät niin paikkansa (Meillä on vakaa toimintaympäristö ja vakiintunut poliittinen kulttuuri. Meille on turvallista investoida. Löydät osaavaa työvoimaa). Täällä ei oikein mikään niistä pidä paikkansa ja paikallisen investointien promo-officen täytynee tehdä aika lujaa töitä, että tämän prosessin jälkeen tänne joku tulee 😄.

Loppuuko leikki lyhyeen?

Täällä me nyt sitten varaudutaan pahimpaan ja katsellaan, mikä muu maa houkuttelisi yhtä paljon kuin tämä. Suomeen ei haluta vielä palata, koska juuri vasta lähdettiin. Tämän paikan jälkeen on vaan hiukan vaikea keksiä, mikä voisi olla parempi…..miehelle löytyisi varmasti töitä myös näistä muista alan firmoista täällä, mutta eri asia on, onko hän kiinnostunut niistä.

PS. Viikonloppuna ilmoittautui uusi ostajaehdokas ja itse olen sitä mieltä, ettei tätä tehtaan sulkemista anneta tapahtua, koska sillä olisi niin järisyttävät vaikutukset. Mutta ans kattoo ny. Odotellaan ensin, miten käy äänestyksessä (ystävät saivat viinikauppialtaan ohjeet pysyä äänestyspäivänä visusti sisällä, koska ovat ”niin valkoisia” ja minä olen jo täyttänyt ruokakaappia siltä varalta, että sisällä pitää pysyä vähän kauemmin) ja katsotaan sitten, miten käy tehtaan. Elämme jännittäviä aikoja ilman koronaakin. Mielenkiintoinen tämä vuosi 2020.